Saavuttuani Atlantaan ostin ensitöikseni Tuulen viemää
–kirjan. Kirjan päähenkilön Scarletin äiti on kotoisin Savannasta, ja
ihmettelin pitkään Scarletin kuubalaisia sukujuuria. Kunnes selvisi, että
Savannah on Georgiassa, ja Kuubassa, no, siellä on Havanna.
Lähdimme käymään Savannahissa viime viikonloppuna. Koska
kyseessä oli roadtrip, ajelimme pitkin pikkuteitä ja näimme
sitä oikeaa Amerikkaa: peltoja, tässä tapauksessa puuvillapeltoja,
huoltoasemia, joissa herrahenkilöt voivat asioida ilman paitaa ja
pikaruokaloita, joiden asiakkaat lausuvat pitkät ruokarukoukset ennen
ruokailua.
Savannah perustettiin vuonna 1733, kun
kenraali Oglethorpe saapui Britanniasta retkikuntansa kanssa perustamaan uutta
siirtokuntaa, Georgiaa. Oglethorpella oli kaikenlaisia sosiaalisia kokeiluja
kuten orjuuden kieltäminen, mutta liekö kohtalon ivaa, että myöhemmin Savannahista
tuli keskeinen orjamarkkinapaikka. Siirtokunnan alkuaikoina Savannahissa toimi
pappina myös eräs John Wesley.
Savannahilla on kaunis historiallinen keskusta, jota
ajelimme ympäriinsä hevoskärryillä. Keskusta on pullollaan vanhoja kauniita
rakennuksia, erityisesti puutaloja, joissa on suuret terassit. Ne nähdessään alkaa
automaattisesti kahisutella hameenhelmoja ja kaivamaan laukusta viuhkaa. Savannahin
keskustassa on prikulleen suorassa linjassa pyöreitä puistoja, jotka olivat
aikaisemmin tyhjiä aukioita kaupungin puolustamista varten. Yhden tällaisen
puiston reunassa kuvattiin Forrest Gump penkillään kertomassa tarinaansa.
Kolmevuotishääpäivän kunniaksi menimme syömään vähän
hienompaan ravintolaan. Osa ruokailijoista oli pukeutunut juhlavaatteisiin,
pianomusiikista vastasi 1900-luvun alun tyyliin pukeutunut vanhempi leidi…ja
TV:ssä pyöri jenkkifutis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti